Ero.

Niin nopeasti se kävi. Vielä pari päivää sitten luulin elämän ehkä alkavan hymyilemään minulle, mutta pitkä itku siitä ilosta. Me erosimme. On siis selvää, että blogini päättyy tähän myös. Tuntuu pahalta edes katsoa blogitekstejäni taaksepäin, saatikka kun joudun ilmoittamaan kaikille ihmisille erostamme.

Olin niin lähellä onnea ja unelmaani, mutta minkä mahdan jos toinen on päättänyt olla enää rakastamatta, eikä halua edes yrittää. Lähden tänään Lahteen vanhempieni luokse ja matkalla käyn jättämässä töihin eroilmoituksen. En voi jäädä Vantaalle asumaan. Koko perheeni ja lapsuuden kaverini asuvat Lahdessa ja Vantaalla minulla oli vain rakkaani ja työpaikkani. Miten voisin tänne jäädä? Kaikki muistuttaa hänestä. Miten voisin hymyillä enää töissäni asiakkaille ja katsoa onnellisia pariskuntia ja perheitä. En voisikaan.

Viime yö meni pyöriessä sängyssä ja miettien oliko tämä viimeinen yöni täällä asunnossa. Tiedän, etten ole vielä tavoittanut suruni huippua, mutta.. suokaa anteeksi sanavalintani, mutta voi helvetti kun nyt jo sattuu.
Lahdessa minua onneksi odottaa perhe ja laaja tukiverkosto, joka toivon mukaan auttaa minut vielä ylös. En vain voi olla miettimättä "Miksi? Miksi minä? Miksi tämä kävi minulle?"

Edessäni on rankka vuosi. Palaan takaisin tilanteeseen, jossa olin jo 5 vuotta sitten. Asun kotona, ei työpaikkaa, ei rakasta. Tämän piti olla minun onnen vuoteni. Tiedän kyllä, että kaikilla tapahtumilla on jokin tarkoitus, joka johdattaa meitä parempaan. Tällä hetkellä se ei vain tunnu mahdolliselta. Kuten äitini sanoi niin tähän kaikkeen auttaa kuitenkin vain aika, aika ja aika. Mitään muuta en voi tehdä. Pakkaan siis tavarani ja matkaan Lahteen. Ehkä elämä joskus hymyilee myös minun suuntaani vielä.

Mitä tulee rakkaani.. exäni ja minun väleihin niin aika näyttää. Tällä hetkellä en pysty häntä katsomaan silmiin. Ehkä vielä joskus pystyn puhumaan hänen kanssaan ja luomaan jonkin asteisen ystävyyssuhteen, mutta en vielä. Ehkä joskus. Ehkä. Aika näyttää.


Rakkaudella,
Jenni alias elokuinenmorsian

Blogi jäähylle

Minulla on valitettavasti teille rakkaille lukijoille ikäviä uutisia kerrottavana. Blogini on pakko laittaa jäähylle, sillä hääsuunnitelmat ovat nyt myös jäissä ja itse häidenkin toteutuminen näyttää pelottavan epävarmalta. Kuten aiemmassa postauksessa kerroin niin elämä on kolhinut minua valitettavan paljon ja toivon todella, että kaikki asiat selkenisivät ja helpottaisi tänä vuonna. Samalla pelkään pahinta joka päivä, joten ymmärrettävästä syystä en pysty vain kirjoittamaan hääsuunnitelmia ja elämääni eteenpäin tällä hetkellä. Minä vain odotan.

Blogia ei ole lopetettu, ainakaan vielä, mutta se laitetaan jäähylle. Mitä tahansa tulee tapahtumaan niin siitä tulen silti ilmoittamaan tänne. En aio vain hävitä sanomatta mitään. Olette minulle rakkaita ja olen kiitollinen kaikesta tuesta ja kommenteista, joita olen saanut teiltä. Toivotaan yhdessä parasta meidän kaikkien elämän varrelle.

Rakkaudella,

Elokuinenmorsian