Lasten puuhasalkut vol.2 + hääkellot

Kuten arvelinkin niin tietenkin heti ryntäsin kauppaan ostamaan tarvikkeita puuhasalkkujen tuunaukseen. Virtahevoista kolmella on nyt hunnut ja yksi sai silinterin. Ei jääne siis epäselväksi lapsivieraidemme sukupuolet? :) Ette usko mikä hinku ja halu olisi jo ostaa salkkuihin täytettä, mutta onneksi on sulho hillitsemässä. Mikäänhän ei silti estä minua kiertelemästä lasten leluosastoilla katselemassa ja suunnittelemassa..
Mitä voin (lue: saan) vielä näin hyvissä ajoin etukäteen tehdä ovat nimet. Salkkuihin pitää askarrella jokaisen lapsen nimi helpottaakseni tunnistusta, sillä luultavasti joudun hankkimaan hieman erilaisia tavaroita iän mukaan.

Herra ja rouva Virtahepo

Toinen askarteluprojektini on ollut iltaisin pienet kellot, joita on tarkoitus vieraiden soittaa herrasväki F:n saapuessa kirkosta ulos. Kyllä, nyt on sekin sitten lyöty lukkoon, että kellot sekä saippuakuplat. Riisiä ja ruusun terälehtiä kun valitettavasti emme voi heitellä ja kun huiskutusviirit sekä ilmapallot eivät tunnu omalta jutulta niin päädyimme edellämainitsemiini vaihtoehtoihin.

Kellot ovat väriltään kultaiset ja sidottu oliivinvihreällä satiininauhalla kortteihin kiinni. Kortit tein itse Picmonkeyn avulla. Ensin ajattelin meidän jakavan vieraille pelkästään kellot nauhoissa, mutta koska vanhempaakin väkeä on paikalla niin kaikki eivät ehkä tajuaisi niiden tarkoitusta. Parempi siis antaa ohjeiden kanssa ja ehkä vieraat näin tajuaisivat ottaa kellot myös mukaan juhliin asti ja siellä tilaisuuden tullen kilkuttaa ;)

Apupapin papupata

Oli ihanaa saada kommenttia jonkintakaiseen tekstiini Hääyöstä Pyhän Laurin kirkossa. Viestiä laitteli Satu Huttunen Apupapin papupata-blogista ja kuten arvata saattaakin niin hän on töissä Tikkurilan seurakunnassa. Satu laittoi linkin alkusyksyn tekstiinsä, josta löytyikin video Pyhän Laurin käytävästä ja kävelystä alttarille by sinä. Kyllä, Satu on kuvannut itse kameralla tämän matkan valmistellakseen meitä tulevia morsiamia siihen miltä todella tuntuu kävellä tuo käytävä. Mikä ihanempaa niin meidän(minun) häämarssihan sieltä pärähti myöskin soimaan. Jännitystä löytyi jo nyt vatsanpohjasta kun ovet aukenivat vasta videolla. Mitä mahtaakaan olla itse hääpäivänä? :) Käykääpäs tekin tunnelmoimassa Satun blogissa tästä linkistä.

Paniikki ohi

Kiitos teille kaikille tuhannesti edellisen tekstini kommenteista! Niistä oli apua enemmän kuin voin kertoakaan. Bygårdilla mennään ja otamme uutena tehtävänä listalle saada vanhemmat osalliseksi innostukseemme! Hääjärjestelytkin etenevät jälleen koristeluiden parissa. Niistä lähipäivinä tulossa tietoa. Kiitos kaikille lukijoilleni ♥

Paniikki ja katumus

Aina Bygårdin näyttämisestä vanhemmilleni asti olen jäänyt epäilemään juhlatilaamme. Saako se muiltakin vierailta saman tuomion ja ilmeet? Näin jälkeenpäin ajatellen isäni ei sanonut paljoa mitään ja mikään niistä mitä suusta tuli ei ollut positiivista vaan huomioita tilasta. Kummankaan kasvoilla ei näkynyt iloa vaan äitinikin tokaisi, että erikoisessa paikassa.. Näin asuintalojen ja varastorakennuksen lähellä. Näiden ohi siis Bygårdiin ajetaan, vaikka onkin kadun "viimeinen" talo ja kääntöpaikalla. Tämän seurauksena minulle heräsi epäilys. Ei minulla aiemmin ollut. Eilinen sai sitten paniikin aikaan.

Aloin katselemaan 2 julkimoa ja yhdet häät ohjelmaa. Siellä esiteltiin ravintola Nygårds. Unelmani. Miten en hakiessa juhlapaikkoja ikinä törmännyt tähän? Soitin sinne heti aamulla, mutta eihän koko kesälle enää löytynyt kuin pari aikaa ja ei tietenkään meidän päivällemme. Nyt olen todella paniikinomaisesti alkanut tutkia uudestaan Vantaan ja lähiseudun tarjontaa, mutta ei. Kaikki mitä löydän ja mikä miellyttäisi on jo mennyt. Kirottu tuota suosittua päivämäärää. Sulho ehdotti eilen, että siirtäisimme häitä vuodella sitten eteenpäin, vuoteen 2015. Ei onnistu, tämä on se päivämäärä ja kaikki on jo siihen hankittu. En enää kestäisi uutta kirkonhakurumbaakaan.

Nyt tarvittaisiin todella teidän muiden tukea.. Onko tällainen yhtäkkinen huoli normaalia? Onko normaalia, että alan epäröimään juhlapaikkavalintaani? Itse pidin paikasta ja kesälläkään ei näkynyt asuintaloja niin paljoa kun koko pihaa kiertää puut. Kyllä, jonkin varastorakennuksen ja mäkkärin ohi tänne joutuu ajamaan, mutta olisiko se niin kauheaa teistä vieraina? Jouduin todella suuren epäilyksen valtaan, koska elämäni tärkeille ihmisille tämä ei ollut sellainen tila, jota he odottivat. Sen olisi pitänyt olla kauniilla maaseudulla, mutta aina kun löysimme ulkonäöllisesti kauniin rakennuksen niin sisältä se oli jotain muuta. Bygård miellytti sekä ulkoa että sisustukseltaan, mutta minkä minä mahdan sen sijainnille.. Pyhän Laurin kirkossa haluan vihille, mutta miksi koko perhettäni miellyttävät ja mahdollisesti vielä vapaat rakennukset löytyvät vasta 40 minuutin ajomatkan päästä kirkolta. Aivan liian kaukana.
Nyt tarvittaisiin rohkaisua, sillä tämä morsio on herkässä tilassaan alkanut jo miettiä häiden siirtoa toiselle paikkakunnalle..

Lasten puuhasalkut

Kävinpä elämäni ensimmäisen kerran Tigerissa ja rakastuin. Mukaan tarttui kaikkea mahdollista, mutta parhaat ostokset olivat varsinkin vihreät, pahviset "salkut", jotka olivat kooltaan ja ulkonäöltään todella suloisia. Valikoimaa kaupan hyllyiltä löytyi kyllä useamman sorttista, mutta värit menivätkin sitten pääasiassa jo vaaleanpunaisen suuntaan. Olin ainakin sulholle höpöttänyt, että meidänkin häihimme voisi pienet puuhapussit askarrella, jotta pienimmät vieraat jaksavat istua aloillaan juhlissa. No, puheista tekoihin! Nyt meille siis tulee puuhasalkut, mutta sisältö on vielä isolla kysymysmerkillä.

Vieraslistaltamme löytyy 4 lasta, iältään välillä 6-10 häidemme aikoihin, ja yksi joka on jo ylä-asteella, joten hänelle ehkei enää tällaista salkkua tarvitse. Mistä itse pidin tässä iässä? Pitävätkö lapset yhä piirtämisestä ja muovailuvahasta? Onko vaarallista antaa muovailuvahaa heille? Paljon kysymyksiä!
Ainakin puhetta on ollut, että aku ankan taskaria menisi salkkuun ja niistä kertakäyttökameroista on ollut myös tässä puhetta, mutta luulenpa rehellisesti, että ne kuvat jäisivät käyttämättä, joten viitsinkö laittaa tuohon rahaa olettaen, etteivät lapset tee itsekään mitään kameroilla juhlien jälkeen? -En.

Itse salkkujen luovuttamistyylistä lapsille on ollut myös puhetta asunnossamme. Ehdotinkin, etteivät salkut olisi paikoillaan pöydissä vaan lapset saisivat erilaisten vihjeiden ja aarrekartan avulla etsiä salkkunsa. Pientä lisäpuuhaa heille :) Tällaisissa mietteissä tänään. Mitäs pidätte muuten salkuista? Vitsailin sulholle liimaavani yhdelle virtahevolle pahvisen silinterin(poikavieraalle) sekä kolmelle muulle hunnut (tytöille), mutta ehkäpä vielä teenkin niin.. Hmm..

Sormusostoksilla vol. 1

Tänään saatoin löytää tulevan vihkisormukseni.

Olimme sulhon kanssa kaupungilla muilla asioilla, kunnes huomasin Timanttisilla alen kaikista normaalihintaisista tuotteista. Mieleeni heti pälkähti mennä katsomaan sormuksia ja pienellä nykäisyllä myös sulho seurasi perässä. Sormuksia löytyi paljon, mutta heti yksi erottui edukseen. Se oli Gemexin valkokultainen, yksirivinen sormus. Kaunis.
Olin suunnitellut haluavani sormuksen, jossa olisi keskellä yhdestä kolmeen isompaa timanttia ja ympärillä pientä säihkettä. Tällaisia sovitettuani oli minun vain pakko todeta, että ei minulle todellakaan. Olivat aivan liian moderneja neliönmuotoisilla kivillään tai eivät vain sopineet kihlaani. Lopulta löysimme linjan, joka toimi yhteen meidän molempien(minun ja sormukseni) kanssa. Yksiriviset, mutta jossa on monta timanttia. Otimme sormuksen tiedot ylös ja kun kerran olimme nyt vauhdissa niin vein sulhon vielä yhteen korukauppaan, jota olin aina ihastellen katsellut siitä ohikulkiessani. Mainittakoon tasavertaisuudessa, että kyseessä oli Uudenmaan kultakello.

Kohinoor: Cosmopolitan

Täällä kaupassa sitä valikoimaa vasta riitti ja myyjä oli todella ystävällinen ja olimme selvästi samalla linjalla, sillä hänen ehdotuksensa vastasivat omaa mielikuvaani heti. Vaihtoehtoja oli satoja ja vajaata pariakymmentä sovitinkin, joista karsimme top 3:n sarjan. Hassua kyllä, kaikki olivat Kohinoor-sarjaa. Kaksi sormuksista olivat melko samanlaisia sisältäen yhden isomman timantin+pienempiä ympärillä, mutta silti sopivat kihlani kanssa yhteen. Silti ykköseksi nousi ehdottomasti Cosmopolitan tilaussormus, jossa oli 13x0,03 W/Si timantteja. Puhuessani tilaussormuksesta, tarkoitan todella sellaista, sillä liike oli tilannut valmistajalta heidän omasta Cosmopolistaan muokatun version. Alkuperäisessä on koko sormuksen matkalta timantteja, mutta muokatussa vain puoleen väliin. Alkuperäinen oli myös nähtävillä, mutta tästä muokatusta pidin. Siinä luki nimeni ♥ Sormukselle hintaa kertyisi ilman kaiverruksia 1695 euroa, mutta myyjä lupaili alennusta, mikäli otamme heidän kauttaan kaiverrukset+kihlojen kiillotukset/huollot ja niitä ne kyllä tarvitsisivat. Kihlani timantit olivat kateellisia uusien kimaltaessa rinnalla!

Kohinoor: Cosmopolitan

Tarkastaessani mitä olin budjetoinut sormuksille en voi kuin nauraa miten pahasti alikanttiin meni se arvio! Hintaa kertyy vaivaiset 1000 euroa enemmän. Eikuin sulho hiilikaivokseen töihin! ;) No, onneksi olemme jo muutamissa kohdissa alittaneet hinta-arviomme niin saamme budjetille tasoitusta. Täytyy toivoa, ettei mekko-ostoksilla käy samoin. Sovimme nimittäin kaason kanssa lähtevämme 30.11 shoppailemaan. Valitettavasti äitini ei pääse mukaan, mutta nyt on jo mentävä. Päivät vierivät eteenpäin, vaikka välillä haluaisi itse pysähtyä.


Ps. Tuo viereinen kuva vääristää ja saa näyttämään, että mahdollisesti tulevassa vihkisormuksessa olisi yksi isompi timantti keskellä. Näin ei ole, vaan kaikki ovat "tasavertaisia"

Uusia nimiä blogilistalleni

Nyt kun suurin osa seuraamistani bloggaajista on jo ehtinyt alttarille niin on aika alkaa täydentämään listaa uusilla nimillä. Hakuprosessi ei koskaan ole helppo, sillä tuntuu, että melkeinpä kaikilla nykymorsiamilla on oma bloginsa ja sieltä seasta pitää löytää juuri sinua kiinnostavat aiheet ja tyylit. Ei yhtään vaikeaa päätellä kaikki ensimmäisten sivujen kautta? Kirjaahan kun ei saisi arvostella kansiensa perusteella, mutta kun niitä on tuhansia! Mukaan listalleni ovat uusina niminä nyt päässeet Unelmahäät 2014! , Before we get married , Tahdomme 2014  sekä Wearing white.

Listahan siis elää ja ainahan sattumalta törmää uusiin, mutta tässä olivat tämän päivän nimet. Mielenkiinnolla jään odottelemaan heidän hääsuunnitelmiaan! :)

Herkkubuffet odottaa enää täytettään

Herkkubuffet on nyt saatu valmiiksi.. lukuunottamatta kippojen ja kuppien täytteitä. Sormet jo syyhyävät päästä ostamaan kaikkia ihania herkkuja, mutta muistutan itseäni tuotteiden päiväyksistä ja jään siis odottelemaan kevättä. Buffet saatiin valmiiksi löydettyäni todella edullisesti vanhoja kirjoja purkkien alle. Nämä olivat se asia, joka enää puuttui listalta. Kirjoja ostin 9 kappaletta, osa paksuja, osa ohuempia ja 3 kirjaa sain ilmaiseksi. Muutenkin maksamani kirjat olivat kaikki vain 1-2 euron hintaluokkaa, kun muualla hinnat tuntuivat löytyvän 4-6 euron maastosta. Sattuipa sopivasti, että ovat myöskin väritykseltään ruskeita ja vihreitä :)

Pari kippoa ovatkin käytössä jo ennen häitä ;)

Tässä yläpuolella onkin kuva kokonaisuudesta. Asuntomme on kovin pieni ja ainoa tarpeeksi iso pöytä oli tv-tasomme. Ovelasti televisio siis peitettynä tuossa oikeassa alakulmassa. Pöytään tulee ensin pöytäliina, jonka päälle asetellaan tämä juuttikangas. Juuttikankaan alle tulee itse asiassa pleksikoroke, joka on kuvassa keskellä 2-kerros tarjottimen alla. Taas näitä kirpputorilöytöjäni molemmat. Tarjottimenhan vain itse liimailin ja askartelin kasaan. Tässä onkin linkki sen aikaiseen tekstiini.

Karkkipussit ovat tarkoitus laittaa juurikin näin esille, tuohon puisen astian käsiaukoista menemään ja sitten kirjapinon päältä löytyvään pieneen kippoon tulevat itsemaalamani morsiuspari-pyykkipojat, joilla vieraat voivat sulkea pussinsa kun kotimatka koittaa tai jos ei karkki maistu niin toivottavasti ottavat sellaisenaan vaikkapa edes lapsille mukaan leikkeihin. Kukkia tulee asetelmaan myös mukaan, mutta sitten häissä vain esimerkiksi auringonkukkia. Kehyksiin tulevat ohjeet herkkubuffettimme käyttöön ja kohta kerronkin miksi höpötän HERKKUbuffetista.

Kyseessä on siis herkkubuffet, ei vain karkkibuffet, vaikka sitä tuleekin olemaan enemmistö. Näihin puisiin vetolaatikoihin tulevat nimittäin suolaiset herkut, kuten niitä pieniä suolakaloja ja sen tyylisiä naposteltavia. Pähkinöitä en taida sellaisenaan hankkia, sillä tiedän jo, että ainakin kolmella vieraalla on paha pähkinä-allergia ja yksi heistä sattuu vielä olemaan kaaso.
Saatoittekin huomata, että laatikot ovat numeroidut by morsian ja syynä se, ettei vieraiden tarvitsisi jokaista laatikkoa joka kerta aukoa etsiessään tiettyä tuotetta. Tuohon pienempään kehykseen laatikoiden päällä on tarkoitus laittaa tiedot mitä missäkin laatikossa on.

Jotkut saattavat vielä muistaa murheeni siitä, etteivät vaan vieraat pääsisi käsiksi karkkeihin liian aikaisin vaan buffet aukeaisi oikeaan aikaan. Ongelma ratkesi kuin itsestään sillä, että hääparin nurkkaus tanssilattian vieressä vapautuu juomille ja tälle buffetille, sillä suunnitelmissa on istuttaa meidät omaan pöytäämme, mutta silti  muiden vieraiden sekaan. Nurkkauksen voimme siis eristää hauskasti paksulla köydellä ja "suljettu"-lapulla, kunnes on niiden aika :)

Mitä mieltä olette tästä buffetista? Miellyttäisikö se teidän silmäänne vieraina vai tuntuuko jotain puuttuvan? Jätäthän kommentin vierailustasi! :D

Tullivierailu

Kuten otsikko jo kertoo niin noudimme Std-korttimme viimein tullista. Zazzlesta ei ole valitettavasti vieläkään kuulunut mitään, mutta en enää voinut jäädä odottelemaan. Tulliveroa jouduimme maksamaan 9,50(nämä rahat kyllä peritään vielä takaisin), mutta sentään saimme viimeinkin kortit. Yksityiskohtien orjana en voinut kuin hieman harmistua, etteivät kaikki tekstit ole aivan keskellä korttia. Pieni valmistusvirhe ja näkyy varmasti tuhat kertaa enemmän minun silmiini kuin kenenkään muun, mutta silti.. Olenhan nainen.

Koska tässä kohtaa jo viimeistään vilkaisette varmasti korttikuvia niin puolustaudun sillä, ettivät värit ole nyt aivan oikeat kiitos skannerini. Värit eivät ole noin synkät todellisuudessa ja varsinkaan kääntöpuolen päiväys ei ole myrkyn vihreä vaan sama pirteä oliivi kuin etupuolella. En edes ymmärrä miten se pystyi sen noin muuttamaan, mutta eipä mitään. Jos voisin ja jaksaisin korjata niitä pieniä tekstin asettelu virheitä korteista niin kyseeseen tulisivat etupuolen "PÄIVÄ" sekä kääntöpuolen lause "Laitathan päivämäärän jo ylös!", mutta uskottakoon sulhoa ja sitä, etteivät muut edes kiinnitä tuollaiseen huomiota.

Kortit vanhemmille, kaasolle ja bestmanille livautin jo eilen postin mukaan, joten sieltä odotellaan kommentteja innokkaasti! :D Muut vieraat saanevat korttinsa ensi kuussa. Koska kortit eivät menneet aivan "100 %:sen" täydellisesti niin synnytinpä sopan postimerkkien kanssa. Kyllähän niiden pitää olla täydelliset ja 20 minuuttia selasinkin postin sivuja tutkien merkkivalikoimaa. Lopulta taistelua käytiin Ulkohuussien, postilaatikoiden ja marjojen kanssa. Ensimmäisen hylkäsin hyvästä syystä ja postilaatikoista olin jo haaveillut joskus aikanaan, mutta silti mukaan tarttui 100 kappaleen rulla marjoja. Alunperinhän piti siis ostaa 2.luokan merkkejä, sillä mikä kiire korteilla ja kutsuilla on, mutta koska hintaeroa oli 100 kappaleen merkeillä vain 10 euroa, ei minun tarvinnut asiaa yhtään sen kauempaa miettiä. Marjat voittivat ulkonäöllään ja merkkien koolla.

Kaason kanssa kaupungilla

Kuten te kaikki muutkin hääbloggaajat niin myös minä eksyin I love me-messuille kaasoni kanssa lauantaina. Tunnelma oli hieman kaaottinen ja ylivuotava, sillä sen verran oli ihmisiä liikkeellä katsoessamme rappusten yläpäästä alas halliin, mutta eikuin sekaan. Ehkä ahdistustamme olisi helpottanut, jos olisimme viitsineet tutustua kunnolla messutarjontaan ja ohjelmaan etukäteen, mutta kun olimme päättäneet, ettei tarvitse! :D

Emme ehtineet kiertää kuin 2 ensimmäistä kauneuskojua, kun kaasoni huomasi ohi marssivan hääjuoksuun osallistujat. Siinä äkkiä perään ja katsomaan kun kunnon alkulämmittelyt alkavat Krista Siegfridsin Marry me-kappaleen tahtiin. Tässä kohtaa jo ihastelimme, kun joillain pariskunnilla oli hauskoja yksityiskohtia päällään, kuten esimerkiksi kypärä, johon kiinnitetty prinsessatiara. Kypärille tuli kyllä käyttöä myöhemmin, mutta oli hauskaa, että niitäkin oli hieman tuunattu. Ehdottomasti "Suloisin hääpari"-palkinnon sai meiltä molemmilta numerolla 1 kilpailleet Pauliina ja Otso. Niin rakastuneita toisiinsa ja jo lämmittelylavalla pelasivat hyvin yhteen pussiin. Aivan suloisia siis tämän morsion mielestä.

Lämmittelyjen jälkeen seurasimme juoksijoita saliin 4, jossa itse kilpailu käytiin. Kovasti oli yleisö mukana hengessä ja paikan päällä jaetut huiskutusviirit heiluivat tiuhaan vauhtiin. Parien pitikin yllättävän pitkä matka kulkea, oliko nyt muistaakseni 260 metrin rata kyseessä. Hyvin kaikki siitä silti suoriutuivat ja onneksi pahimmilta kaatumisiltia vältyttiin. Hienoja taidonnäytteitäkin saimme akankannosta ja eipä unohdeta, että eräs morsian kantoi myös sulhoaan aluksi.

Voimanainen!                                

Hääjuoksun oltua ohi pääsimme kiertämään loputkin saleista ja harmikseni pitää sanoa, että liian vähän hääaihetta ja aivan liikaa superfoodia ja silmälasikojuja tai oikeastaan niistä pois pääsemis-kojuja. En nyt tänne sen enempää messuista videoita tai kuvia lisäile, sillä olette ehtineet nähdä niitä jo aivan tarpeeksi joko käymällä paikan päällä tai muista blogeista. Kierrettyämme messuja jo kolmatta tuntia, vatsamme jo kurnivat ja suuntasimme nokkamme kohti Helsingin keskustaa ja Santa Fe:n burritoja.

Tankattuamme siis itsemme hiilareita täyteen lähdimme Stockan hulluille päiville, vaikka eihän meidän sinne alunperin pitänyt mennä. Miten voisin olla kaason viemättä sinne, kun kertoi, ettei ole ikinä käynyt hulluilla päivillä? Tottakai hänet pitää sinne viedä :D Mukaan molemmilla tarttui suklaata. Morsiamella valitettavasti enemmän kuin kaasolla.

Tästä jatkoimme matkaamme Ravintola Kappeliin, jossa uskaltauduimme vielä ulos asti kahvittelemaan. Kaasollekin onneksi löytyi makeaa, vaikka onkin pähkinä-allergikko. Molemmat kokeilimme myös soodaveden ja makusiirapin yhdistelmä-juomaa. Ihan hyvää se oli, mutta lopussa jo itselläni tökkäsi tuo siirappi. 

Lopulta kello jo lähentelikin kuutta ja aloimme suunnistaa Helsingin rautatieasemalle, josta hyppäsimme yhdessä junaan määränpäänä Lahti. Pääsin siis näkemään jälleen vanhempiani sekä viemään kissalleni tuliaisiksi hääjuoksusta saadun viirin. Kiitos huiskun tehneille! Kissa tykkäsi kovasti :D

Mistä kaikesta kuva hääpäivänä?

Törmäsin sattumalta eilisen tekstiäni tehdessä kuvaan, jonka yhteyteen oli listattu asioita, joista täytyy saada kuva hääpäivältä. Lista tuntui hyvältä, joten jaanpa sen teidän kanssanne myös. Lista on vain englanniksi, mutta uskoisin, että me bloggaajat ja blogien lukijat olemme jo sen verran keränneet sanastoa, että selviämme tästä urakasta.

Mitä kaikkea tulee saada kuvattua hääpäivänänne?

Getting Ready

► Wedding dress on a hanger
► Wedding invitation
► Engagement ring and wedding bands
► Bride and bridesmaids' bouquets
► Bride's jewelry
► Bride applying makeup
► Bridesmaids and/or mother of the bride helping the bride into her dress
► Putting on the veil
► Groom tying his tie
► Groom pinning boutonniere on his father
► Father pinning boutonniere on the groom
► Leaving for the ceremony

Before the Bride and Groom See Each Other

► Bride alone
► Bride with mom and dad
► Bride with dad
► Bride with mom
► Bride with immediate family
► Bride with siblings
► Generational shot: Bride, mom, sister(s), grandmother
► Bride with mom and mother-in-law
► Bride with mother-in-law
► Bride with bridesmaids
► Bride with maid of honor
► Bride with flower girl(s)
► Groom alone
► Groom with mom and dad
► Groom with dad
► Groom with mom
► Groom with immediate family
► Groom with siblings
► Generational shot: Groom, father, brother(s), grandfather
► Groom with father and father-in-law
► Groom with father-in-law
► Groom with groomsmen
► Groom with best man
► Groom with ring bearer(s)

Photos Together

► Bride and groom
► Bride, groom, bride's immediate family
► Bride, groom, bride's parents
► Bride, groom, groom's immediate family
► Bride, groom, groom's parents
► Bride, groom, both sets of parents
► Bride, groom, both immediate families
► Bride, groom, siblings
► Bride, groom, all grandparents
► Bride, groom, each grandparent (or set of grandparents)
► Bride and groom with extended families
► Bride, groom, maid of honor, best man
► Bride, groom, flower girl, ring bearer
► Bride with groomsmen
► Groom with bridesmaids
► Bride, groom, full wedding party



Important Moments

► The first look
► Room shots at ceremony
► Wedding party and parents walking down the aisle
► Bride walking down the aisle
► Groom’s face as he waits/sees her
► The vows
► Close-up of the exchange of rings
► The first kiss as husband and wife
► The recessional
► Ketubah signing and/or signing of marriage certificate
► Room shots at reception
► Close-up of seating-card display
► Close-up of centerpieces
► Reception entrance
► The first dance
► Father/daughter dance
► Mother/son dance
► The toasts
► The cake cutting
► Bouquet and garter toss
► Parents of bride dancing
► Parents of groom dancing
► Couple’s departure

Mistä löytää servetit?

Olemme onnistuneet synnyttämään uuden ongelman.. Itseasiassa kaikki lähti tällä kertaa sulhon ideasta. Ostettuamme pöytäliinat häihimme aloimme miettiä yhdessä pöytäsommitelmia ja mitä koristuksia voisimmekaan hankkia. Olen jäänyt haaveilemaan serveteistä, joihin törmäsin eräässä tukkuliikkeessä. Isoja, luonnonvaaleita ja tuntuivat kangasmaisilta, vaikka olivatkin vain paperia. Hintakin oli 100 kappaleelle vajaat 40 euroa muistaakseni. Sulho vain sattui heittämään kommentin, että eivätkö pöydät näyttäisi hieman laimeilta jos liinat ja servetit molemmat ovat valkoisia? Hyvä huomio, pakko myöntää. Katsottuani oliivinvihreää sekä valkoista vasten valkoista liinaa täytyi minun todeta, että sulho on täysin oikeassa. Miten hänellä olikaan minua parempi värisilmä tällä kertaa? :D

Nyt olemme vain synnyttäneet uuden ongelman.. Mistä löydämme oliivinvihreät, kangasmaiset servetit? Kankaisia löytyy ulkomaisista nettikaupoista, joihin nyt Zazzlen jälkeen suhtaudun hieman kriittisesti(vieläkään eivät edes ole vastanneet sähköpostiini), mutta kaikki nämä kankaiset maksavat maltaita. Hintaa kertyisi useita satoja euroja! Vasta vaihtoehto Ö:nä minulla on alkaa itse ommella yli 80 vieraalle servetit itse.. Sormet ristissä, etten tähän vielä joudu.. Suomalaisista nettikaupoista kyllä löytyy oliivinvihreää servettiä, mutta kaikki ovat ohutta paperia. Ei, tässä pidän pääni. Meidän vieraamme käyttävät edes kangasmaisia, mutta missään nimessä eivät höttöisiä paperisia. On se vaikeaa olla yksityiskohtien orja... Yhtenä vaihtoehtonahan olisi tietenkin löytää jostain edulliset valkoiset liinat ja värjätä ne, mutta A. väriaineet maksavat maltaita ja B. jokin voisi aina mennä pieleen, C. Minulla ei ole tilaa kuivattaa sellaista määrää liinoja!

Ei kellään lukijalla sattuisi olemaan varastojensa uumenissa oliivinvihreitä servettejä? :/

Terveisiä tullilta

Juuri kun pääsin eilen kehumaan, että tilatessamme Briteistä Std-korttimme pääsemme välttämään verot. No, tulli oli eri mieltä. Saimme kirjeen, jossa väittävät paketin tulevan USA:sta. Tilaus tehtiin Brittisivustolla ja maksettiin myös sinne. Tänään lähti Zazzle:lle sähköpostia, jossa pyysimme heitä maksamaan tullimaksun (alv.24% tilauksen kokonaismaksusta), sillä selvästi heidän sivuillaan lupaavat hoitaa kaikki EU:n sisälle tilattavien tuotteiden verot. Ärrin murrin. Okei, vero on jotain vajaan 10 euron luokkaa, mutta onhan sekin rahaa ja ottaen huomioon, että tilasimme vain alle 40 eurolla tavaraa niin se on suhteutettuna iso raha.

Odottelemme tässä siis vastauksia Zazzlelta. Toivottavasti saamme pian kortit tänne meille!

Greetings from Great Britain!

Rakkaat blogini seuraajat. Nyt saapui siis sekin päivä, kun vihdoin viimein pystyin tekemään lopullisen päätöksen koskien save the date-korttejamme. Ne ovat nyt matkalla luoksemme Britanniasta asti! Kortit loin zazzle:ssa ja juurikin tuolla Britannian sivustoilla, enkä amerikan, säästääkseni tullikuluissa. Korttien pitäisi saapua luoksemme viimeistään ensi viikon alussa, joten jännityksellä odottaen!

Missään vaiheessa en lopullisesti pystynyt luopumaan alkuperäisestä ajatuksestani luoda vanhahkot postikortit. Yritin unohtaa, mutta ei onnistunut. Tein korvaavia vaihtoehtoja lähemmälti kymmenen, mutta ei vieläkään mikään tuntunut hyvältä. Lopulta minun oli pakko myöntää, että koska suomesta en saa mitä haluan niin minun on vain pakko lähteä tutkimaan muun maailman tarjontaa. Tarjontaa löytyi onneksi läheltä ja paljon! Tästä linkistä pääset näkemään pohjan, jolla loin meille kortit. Ei kerrottako niistä nyt enempää. Näette sitten kun saamme ne postissa :)

Bygård-vierailu+Bestman

Huh. Nyt se on ohi! Sulhon synttäreitä juhlistettiin tänään ja kyllä niissä olikin työtä. Miksi oikein lupauduinkaan tekemään kaikki isot jutut yksin..? No, ainakin hyvää alkutreeniä häille :)

Päivämme alkoi sillä, kun vanhempani kurvasivat pihaan noin kello 11 ja kävimme kurkistamassa Bygårdia oikein sisältä käsin kiitos Benkun, joka antoi meille päivän ovikoodin :) Paikka oli niin ihana kuin muistin ja vielä parempikin, sillä tilahan oli korkea! Roikkuvat valosarja-suunnitelmamme tulevat näyttämään niin upeilta! Pitää vain nekin ostaa vielä tämän vuoden puolella kun kaupat ovat niitä täynnä, ettei käy köpelösti ja joudumme tilaamaan kalliilla jostain netistä. Lisää muistettavaa siis To do-listalle.

Bygårdin jälkeen matkamme jatkuikin takaisin hakemaan kaikki tarjottavat ja siitä sitten anopin luokse, joka odottelikin meitä jo alkumaljojen kanssa. Lahjojen vaihtoa ja viimeisten vieraiden odottelua. Suolaiset piirakkani kävivät hyvin kaupaksi ja varsinkin poro-pekonipiiras sai ylistäviä kommentteja kaikilta vierailta. Myöskin tekemästäni kakusta eräs vieras pyysi ohjetta, oli se kuulemma niin hyvää :)

Tekemäni kakku :)

Sulho sai paljon lahjoja ja rahaa. Rahat menevät salikortin hankintaan, jotta saa poltettua kaikki suklaasuukot, joita sai ison kasan yhtenä lahjana omalta äidiltäni. Onneksi itse annoin siis lahjakortin omavalintaiselle salille, josta lupasin kustantaa 150 euroa. Pitäähän sitä sulhoa auttaa hankkimaan ne unelmieni.. Kröhöm.. Unelmiensa lihakset. Emmehän me naiset voimakkaista käsivarsista pidä, vai mitä? ;)

Tänään tapahtui myös kaiken muun lisäksi muutakin merkittävää, sillä sulho pyysi isoveljeään hänelle bestmaniksi ja hänhän suostui heti. Voi sitä hymyä sulhon huulilla, kun bestman kyseli heti polttareista ;)
Nyt siis saan vihdoin ruksittua myös blogini To do-listalta pois avustajien valitsemisen. Asiat etenevät taas!

Bygård-vierailu+Sulho täyttää vuosia!

Sunnuntaina meillä vietetään sulhon 25:ttä syntymäpäivää. Virallinen päivä on maanantaina, mutta sunnuntai on kaikin puolin helpommin järjestettävä päivä kaikkien vieraiden kalentereissa. Anoppi ja minä olemme suunnitelleet menun ja juhlat järjestetään hänen luonaan, sillä vain hänellä on tarpeeksi isot tilat, vaikka meitä onkin vain yhteensä 7 henkeä :) Kerrankin kun saan taas vanhempani tänne Vantaalle asti vierailulle niin viemme heidät katsomaan juhlapaikkaamme samalla reissulla. Itsellänikin kun on jo yli vuosi vierähtänyt paikan näkemisestä, joten on ihan hyvä virkistää muistia. Odotan niin innolla jo sunnuntaita! Vielä on paljon tehtävää ja lauantaina varmaan iskee pienimuotoinen paniikki, sillä kyseiselle päivälle kaatuvat melkeinpä kaikki työt. Lupasinhan minä pyöräyttää pari suolaista piirakkaa ja kakun työpäivän lisäksi. Sitten on kaikkien aikataulujen varmistamista, Bygårdin ajan varmistamista ja muutenkin vieraille soittelua. Anopinkin kanssa tulee varmaan vaihdettua muutama sana seuraavasta päivästä :)

Voipi olla, ettei tällä viikolla oikein enää ehdi paljoa siis kirjoittelemaan, mutta palataan asiaan siis ensi viikolla viimeistään!