Jotain vanhaa

Tänään vuoron saa värssyn osa "jotain vanhaa", mutta samaan olisin melkeinpä voinut yhdistää "jotain lainattua", sillä usein nämä kaksi kulkevat yhdessä. Kyseessä voi olla siskon häätiara, äidin helmet, vanha valokuva jo menneistä sukulaisista, panttilainaamosta hankittu vihkisormus tai isoäidin sormuksesta saadut timantit.

Jotain sinistä

Tässä on päivää paistatellessa tullut mietittyä jokaiselle morsiamelle tuttua värssyä "jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä" Tänään keskityn tuohon siniseen ja sen inspiroimana olen alle koonnut kuvakollaasiin, jossa kyllä riittää valinnanvaraa. Tästä vain poimimaan paras vaihtoehtoja omalle hääpäivälleen! Lähipäivinä on tiedossa muille värssyn osille samanmoiset kuvakollaasit.

Laatikot

Täytänpäs nyt sen lupaukseni kertoa vielä tällä viikolla uusista koristelöydöistäni. Löysin viime viikolla 2 puista kaalilaatikkoa ja onnekseni sain nämä ottaa mukaani. Voi niitä ihmisten ilmeitä kun raahasin nämä bussissa mukanani kotiin. Ovat melko isoja, vaikka nyt kuvista se ei käy ilmi. Meille toimitettiin töihin iso kasa kaaleja ja hetihän hääsensorini lähti piippaamaan kun näin

laatikot. Aion nämä joskus maalata tummanruskeiksi ja sitten vielä hieman hiekkapaperilla hioa, jotta saadaan oikein vanhahtava ilme. Näihin tulee sitten niitä ruskeita lasipulloja sekä kukkia koristeeksi. Pitäneekin kertoa, että olen ajatellut laittaa kesäksi 2014 perheemme mökille kasvamaan ison armeijan auringonkukkia, jotka sitten pääsisivät häihimme :) Kaupasta ostettaessa hinnat ovat ihan naurettavia kun niitä kukkia tarvitsee melko paljon. Omat kukat kukkisivat juuri oikeaan aikaan eli heinäkuun lopusta-elokuun puoleen väliin. Mökiltä joudumme kuitenkin myös hakemaan viljaa, sammalta jne. koristeeksi, joten samallahan tämä menee.

Kerrostarjotin

Tässä se nyt on.. Viime viikon projektini :) Kyseessä on kerrostarjotin, joka koostuu puulautasesta, puisesta "kulhosta" sekä kynttilänjalasta. Nyt onnisti, sillä löysin kaikki nämä samalta kirpputorilta ja vain hintaan 4,80. Pikaliimaa löytyi ennestään kotoa, joten projekti oli todella nopea toteuttaa. Piti vain mittailla, että molemmissa jalka osuu keskelle. Vielä olisi hienoa, jos löytäisin pienemmän puulautasen, jotta saisin tarjottimesta kolmikerroksisen, mutta näinkin pidän siitä todella paljon :D 

Olen todella iloinen, kun olen tehnyt näin onnistuneita löytöjä herkkubuffettiimme. Tähänkin tarjottimelle olisi tarkoitus laittaa itsetehtyjä makumarenkeja tai sitten rocky road-paloja. Idean tarjottimeen taisin repäistä jostain pirkkalehdestä, jossa oli erilaisista lasilautasista sekä teekupeista rakennettu kerrostarjotin.
Mitäs muuten pidätte lopputuloksesta?

 

Kuntoilua ja kuulumisia

Ajattelinpa taas tulla kirjoittelemaan kuulumisia, vaikka ei niitä niin paljoa olekaan kuluneella viikolla kertynyt :) Paljon on nyt tullut kuntoiltua (kiitos ihanan Vantaan bussilakon..), sillä kahtena päivänä oli aivan pakko pyöräillä töihin ja takaisin. Elämäni pisimmät pyöräreissut ja se mahtava tunne, kun tajuaa pystyvänsä tähän. Näiltä päiviltä kertyi huimat 40 km pyöräilyä! :D Tänään sitten aloitin aamun lähtemällä myös pyörälenkille+kuntoilua löytämilläni lenkkipolun urheilulaitteilla ja sen päälle vielä uimaan 30 min. Ehkä tältä päivältä taas riittäisi :D

Paino valitettavasti ei ole minnekään suuntaan liikkunut pitkään aikaan(ei sitten edes sadalla grammalla..), mutta odotukset ovat korkealla, jotta ensi viikolla sitten romahtaisi reilumminkin kerralla. Sormet ristissä :) Ensi viikolla tulee kuluneeksi tasan 6 kk siitä kun aloitin laihdutusurakkani ja tarkoituksena oli saada 30 kiloa pois.. Valitettavasti tästä jäädään 1,5-2 kiloa vajaaksi, mutta uusi määräpäivä on asetettu kesäkuun alkuun :) Perskuleen joulu kun sattui silloin kohdille ja ne ihanat herkut.. ja ne +2 kiloa :/  Mutta en anna sen masentaa, sillä ero puolen vuoden takaiseen on kuin yöllä ja päivällä, vaikka pudotettavaa vielä olisikin (paljon).
Nyt olen myöskin alkanut ehkä luoda itselleni uutta painotavoitetta, sillä haluaisinkin yhteensä 36-40 kiloa pois. Tälle lopulle en anna aikarajaa. Lähtee miten lähtee. Kesä tulee ja siitä tulee myös nauttia :)

Myöhemmin viikolla kerron teille uusista koristelöydöistäni ja askarteluprojektistani :)

Äiti häissä

Näin Äitienpäivän kunniaksi ajattelin kirjoittaa miten tärkeänä osana äiti voi olla tyttärensä, miksei poikansakin häissä. Kaikki alkaa heti puvun valinnasta, jonne suurin osa morsiamista ottaa oman äitinsä mukaan. Äiti kulkee mukana koko matkan valitsemassa häämenua, pöytäliinoja ja kukkasia. Välttämättä ei ole päätöksissä mukana, mutta hän on henkilö, jolle haluaa kertoa kaiken mitä on hankittu ja suunniteltu. Hänen mielipiteellään on väliä. Äiti auttaa jos jokin vaivaa mieltä ja hoitaa myös puhelinkeskusteluja eri palveluntarjoajien kanssa. Häitä edeltävänä päivänä hän on mukana koristelemassa juhlatilaa ja huolehtimassa, että morsian ei tuupahda nurin kaikesta tressistä ja väsymyksestä.

Lopulta kun koittaa hääpäivä niin äiti on aamusta lähtien mukana. Voi olla, että yhdessä on nautittu aamupalaa hotellissa ja sitten suunnataan yhdessä kaunistautumaan. Minun kohdallani oma äitini on mitä luultavammin se, joka tekee hääkampaukseni. Voin vain kuvitella mitä itkumerta se on. Äiti harjaamassa viimeistä kertaa "pikkutyttönsä" hiuksia.. Tänään hänestä tulee nainen. Nytkin alkaa itkettää eikä tuo radiossa soiva "säännöt rakkaudelle" kyllä yhtään auta :D Pitänee varmaan säästää meikkaus tehtäväksi vasta kampauksen jälkeen, muuten se tulee olemaan mennyttä. Kaiken tämän jälkeen onkin jäljellä enää hääpuvun pukeminen ja tässäkin äiti voi olla apuna kaason kanssa. Seuraavan kerran yleensä morsian näkee äitinsä vasta kirkossa, sillä automatka tehdään isän tai kaason kanssa, mutta mikäpä estäisi ottamasta isoa autoa, jonne kaikki mahtuvat matkalla kirkkoon. Loppupäivä onkin hektistä menoa ja uusien ihmisten tapaamista, leikkejä, puheita, syömistä, tanssimista, nauramista ja ilon kyyneleitä. Äidistä olisi varmasti hienoa saada silti kahdenkeskinen hetki tyttärensä kanssa, jolloin myös morsiamella on hetki aikaa kiittää äitiä kaikesta. Nyt kyllä pitänee lopettaa tämä tekstin kirjoittaminen ja soittaa myös omalle äidilleni toivottaakseni hyvää äitienpäivää. Tänä vuonna en mennyt Lahteen, sillä kävimme siellä vasta vappuna. Hieman itku kurkussa kyllä nyt ollaan, kun vihdoin kaikkien näiden vuosien jälkeen olemme äitini kanssa päässeet läheisemmiksi. Hyvää Äitienpäivää kaikille äideille! ♥

Love & Be♥Mine-viirit

Löysin netistä ILMAISET Love ja Be♥mine viiripohjat, jotka voi tulostaa minkäväriselle paperille vain haluaa. Alta löydät esimerkkikuvia ja linkkejä klikkaamalla pääset tulostamaan pohjat. Nämähän toimisivat hyvin karkkibuffetissa, hääauton perässä sekä hääparin pöydässä. Täydellistä, vai mitä?
Viirit alunperin At Second street-blogista.

L ja O
V ja E

B ja E
M ja I
N ja E
Sydän ♥

Kuninkaallisten häiden fiasko

Nelosen kuninkaalliset häät pyörivät televisiossa tälläkin hetkellä, mutta tämä morsian on pettynyt ohjelmanlaatuun. Selostuksen määrästä voisi päätellä seuraavansa jääkiekkoa, mutta kun kyseessä ovat häät. Ovathan? Jäittekö tekin kaipaamaan, että saisitte kuulla mitä pappi tai kuka tahansa muu kuin selostajat puhuvat? Oli todella häiritsevää kuunnella selostajien puhetta vihkimisen aikana koskien morsiamen pelkoja pömppövatsasta tai varsinkin kun pappi siunasi sormukset ja selostajat puhuivat 1800-luvun häähistoriasta päälle. Sentään olivat hiljaa sen aikaa, että kansa kuuli "tahdon". Pahoittelen tunteen purkausta, mutta odotukset olivat tällä puolen ruutua paljon korkeammalla.

Mitä tulee häiden onnistumisiin niin pari on todella kaunis, kuten myös morsiamen puku. On myös hienoa nähdä, että vieraat ovat todella panostaneet pukeutumiseensa. Kirkon koristuksiin on myös panostettu, mutta ehkä olisin jopa hieman enemmän odottanut. Katsotaan nyt mitkä tunnelmat ovat huomenna, mutta tänään olen todella pettynyt selostajien että nelosen vuoksi. Mainoskatkokin kesken vihkivirren. Tästä eivät kuninkaalliset häät taida voida kuin parantaa. Toivon todella, että selostajat ottavat opikseen ja antavat kansan edes hieman tunnelmoida ja kuulla itse kirkon tapahtumia jatkossa. Eivät he kuitenkaan ole he, jotka ovat pääosassa.

Purkkia ja purnukkaa

Ajattelinpa taas teillekin tuoda ilmi uusia, viime päivien ostoksiani koskien karkkibuffettia että yleistä koristelua. Näin se parvekkeemme vain täyttyy. Pitäneekin sitten joskus vuoden kuluttua ottaa kuva pienestä häävarastostamme :D

Mukaan tarttui Clas Ohlsonilta:
2 kpl hillopurkkeja à 2 l
2 kpl hillopurkkeja à 1 l
1 kpl lasipullo à 1 l     = 20,20 €

Tarjoustalosta:
Love-kyltti karkkibuffettiin = 3,99€

Kahdelta kirpputorilta:
7 kpl vanhohkoja, ruskeita pulloja = 11,60 € (Tätä voi kyllä kutsua jo kunnon löydöksi!)

Kuvissa esiintyvä pöllö löytyy omasta takaa ex-temporee ostoksena viime vuodelta sulhasen toimesta :D

Piti sitä vähän päästä jo mallailemaan, vaikka vielä paljon puuttuu

Pullot ovat tarkoitus kasata joko lavalle tai jonnekin nurkkaan laatikoiden että heinäpaalien kanssa. Aloimme tuossa myös haaveilemaan miltä mahtaisi näyttää jos kahteen tai kolmeen pulloista laitettaisiin valot sisälle. Voisi olla melko komean näköistä illan hämärtyessä.

Idea: häävalokuvat vanhalla rautatiellä

En varmastikaan ole puhunut vielä valokuvistamme, joten ajattelin omistaa tämän postauksen ajatusten/haaveiden ilmiantoon. Kuvaajanahan meillä toimii Janne Miettinen, joten sitä kautta jo luvassa mahtavia kuvia, mutta tietenkään ei riitä, että kuvaaja on hyvä vaan kuvista pitää saada myös omanlaiset. Syy siihen miksi valitsimme Miettisen oli, että hän kuvaa hetket sellaisena kuin ne ovat. Ei jäykkiä poseerauksia ja tekohymyjä. Ei mitään käskyjä "Kallista päätäsi sulhasen puoleen", "Nyt hieman enemmän hymyä" "Käännä kasvojasi hieman" vaan hän kuvaa meidät ja tapahtumat sellaisenaan. Tietenkin virallisissa potrettikuvissa tarvitaan myös vähän (paljonkin) tuota avustusta, jotta saadaan parhaat mahdolliset kuvat, mutta muuten tunnelman tulisi olla rento ja kuvaajien läsnäoloa ei melkeinpä tulisi edes huomata. Pois se jännitys meidän häistä.

Mitä toivon näiltä hääkuvilta? Haluaisin käydä otattamassa viralliset potrettimme sekä viljapellolla että vanhoilla junaraiteilla, sillä junat liittyvät vahvasti suhteeseemme. Lähes 3 vuotta me vain matkustimme joka viikonloppu vuoron perään toistemme luo väliä Tikkurila-Lahti. Tämä oli välillä todella väsyttävää, mutta kyllä ainakin tuli selväksi, että todella haluaa olla tämän ihmisen kanssa ja että hän haluaa olla minun kanssani, sillä palkinto perillä voitti väsyttävän matkan. Tässä alla taas teille pitkä pätkä kuvia, jotta pääsette paremmin mieleni syövereihin. Kaikki lopun viljapelto/luontokuvat ovat Janne Miettisen ottamia.

Oscar Lindell-Yhteinen rakkaus